Päätös ryhtyä yrittäjäksi hoitoalalle tuntuu joskus valtavan suurelta. Jättäytyminen pois päivätyöstä herättää paljon kysymyksiä ja vaikka yrittäjäksi ryhtymisen hyödyt tuntuisivat selkeiltä, on viimeinen iso kysymys yleensä se, onko nyt oikea aika ryhtyä yrittäjäksi?

Me Aksonilla keskustelemme päivittäin ihmisten kanssa, joilla on haaveena oman yrityksen perustaminen. Varsin moni on pohtinut ryhtymistä yrittäjäksi hoitoalalle ja monelle on selvää, millä tavoin yrittäjänä toimiminen voisi tuoda toivottua vaihtelua omalle työuralle. Yrittäjäksi ryhtyminen on kuitenkin iso päätös, joka joskus tapahtuu vaiheittain. 

Viimeisin pohdinta näyttäisi melkein aina liittyvän siihen, onko juuri nyt se oikea aika ryhtyä yrittäjäksi?

Ennen kuin vastaamme tähän kysymykseen, tarkastellaan ensiksi sitä, miksi niin moni hoitoalan osaaja pohtii yrittäjäksi ryhtymistä.

Kiire, resurssipula ja vuorotyö

Joskus tuntuu, että sana kiire, on saanut jo mustelman kylkeensä, kun sitä hoitoalan yhteydessä käytetään. Kiirehän on joskus hyvä asia koska se pistää meidät toimimaan ripeästi ja priorisoimaan. Meistä jokaisella on ollut tilanteita, joissa olemme laittaneet asioita kiireellä kuntoon, jotta jotain hyvää pääsisi tapahtumaan.

Kiire ei aina ole suinkaan paha asia.

On kuitenkin tilanteita, jolloin kiireen positiivinen vaikutus häviää ja se alkaa muuttaa muotoaan. Hoitoalalla tämä johtaa siihen, että keskittyminen omaan työhön katkeilee, kun on jatkuvasti seurattava työhön kuluvaa aikaa. Aikataulu ei salli pienintäkään viivästymää koska muuten tarkoin suunniteltu työvuoro menee pitkäksi.

”Olipa suunnitelma millainen hyvänsä, ihminen käy oman aikataulunsa mukaan, eikä se katso kelloa. Se ottaa oman aikansa ja tätä kiirehtimällä tai suitsemalla, ei koskaan voida saada hyvää aikaiseksi.”

Lähihoitaja, 46 vuotta

Tämän tietää jokainen hoitoalan ammattilainen

Resurssipula lienee kiireen suurin laukaiseva tekijä. Monessa työyksikössä mennään jo niin ohuella, että yksikin poissaolo voi tarkoittaa koko työvuorosuunnittelun uusjakoa ja kaksi poissaoloa romahduttaa sen kokonaan.

Resurssien puute herättää monessa työntekijässä voimakkaan velvollisuuden tunteen. Moni on valmis venymään ottamalla tuplavuoroja ja tinkimään vapaapäivistään. Tuntuisi hirvittävältä jos ovesta ulos kävellessään tietäisi, ettei ketään ole tulossa seuraavaan vuoroon.

Velvollisuuden tunteella osataan myös pelata ja tämän ovat monet, etenkin nuoret ja uudet työntekijät kokeneet lisääntyneen voimakkaasti. Työyhteisön natistessa liitoksista, tuntuu helpolta tavalta ansaita omaa paikkaansa, tekemällä vähän ekstraa.

”Mikäli iltapäivälle ei ole leffailtaa kummoisempaa suunnitteilla, tulee usein jäätyä vielä iltavuoroon jos siihen joku pyytää.”

Lähihoitaja, 28 vuotta

Pitkään jatkunut vuorotyö näyttäisi myös olevan yksi työntekijöitä kuluttava voima. Nykyajan työ on varsin monella ajasta ja paikasta riippumatonta mutta hoitotyöntekijällä tällaiseen ei ole mahdollisuutta. Etenkin perheellisten työntekijöiden elämää voi jopa rajoittaa se, että puolison työ joustaisi mutta vuorotyö ei. Silloin ei noin vain päätetäkään äkkilähdöistä. 

Aamu-, ilta ja yötyöt paaluttavat omaa ja koko perheen arkea vuodesta toiseen. Se on vain yksinkertaisesti hyväksyttävä.

Näiden lisäksi monet hoitotyötä pitkään tehneet, ovat myös kokeneet oman työuran polkevan paikallaan. Työ on perusluonteeltaan samanlaista työnantajasta riippumatta. Mukavatkin työyhteisöt ovat ruuhkaisia ja ihmiset väsyneitä.

”Ihan, kuin oma työura olisi jäälautalta toiselle hyppimistä, joka aina sulaa alta pois.”

Lähihoitaja, 33 vuotta

Työuran seuraava steppi – yrittäjyys

Ei liene yhtäkään hoitoalan osaajaa, joka ei joskus olisi kuullut itselleen sanottavan, että miksi et perusta yritystä?

Eikä mikään ihme, sillä asiakkaita näyttäisi olevan pilvin pimein ja moni meistä tunnistaa, ettei itsestä olisi tekemään hoitotyötä. Hoitotyössä työpäiviin ei kuulu fläppitaulupalavereita ja sparrauksia kollegan kanssa, höyryävä latte-kuppi kädessä. Työ on itsenäistä, toisen ihmisen auttamista tämän omassa tilanteessa.

On selvää, että varsin moni näkee tässä alan osaajalle todellisen mahdollisuuden pärjätä yrittäjänä.

Yrittäjäksi ryhtyminen on aina iso päätös, eikä läheskään aina synny yhdessä yössä. Asian kypsyttely vie aikaa ja asiaa miettiessä elämässäkin ennättää tapahtua uusia käänteitä.

Tyypillisimmin jokainen yrittäjyyttä pohtiva aloittaa siitä, olisiko minusta oikeasti yrittäjäksi. Pystyisinkö kantamaan vastuuta oman työni tekemisestä siten, että voisin sillä elättää itseni ja perheeni.

Seuraava pohdinnan paikka on usein, että kannattaako yrittäjäksi ryhtyminen taloudellisesti. Tätä seuraavat käytännön asioiden mietinnät eli, miten yritystoiminta tulisi järjestää, miten sitä markkinoidaan, mistä saadaan asiakkaat, jne.

Mikäli näiden pohdintojen jälkeen lamput palavat vihreää, voi olla aika hyvillään koska silloin työuran seuraava siirto saattaakin olla melko radikaali. Syntyy päätös ryhtyä yrittäjäksi.  

Tämä oivallus kantaa ja loistaa kirkkaana aina siihen saakka, kunnes epäilyksen peikko alitajunnasta heittää sen viimeisen oljenkortensa kehiin: Muuten hyvä ajatus mutta onko nyt oikea aika ryhtyä yrittäjäksi?

Tämän jälkeen voi melkein nähdä yrittäjäunelmien jarruvalojen syttyvän pimeässä.

Samaan virtaan ei tarvitse astua, kuin kerran

Siihen, milloin on oikea aika ryhtyä yrittäjäksi, on parempi lähteä hakemaan vastausta jostakin aivan muualta.

Näyttelijä Jasmin Hamid tuli tunnetuksi Salatut Elämät -tv sarjasta. Jäätyään pois Salkkareista, Hamid kiinnostui säästämisestä ja sijoittamisesta. Hän perehtyi säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviin julkaisuihin ja tutki sitä, miten sijoittaminen toimii.

Myös häntä arvelutti se, onko nyt oikea aika alkaa sijoittamaan?

Hamidia painoi epävarmuus siitä, mitä tulevaisuus työrintamalla toisi tullessaan ja osuisiko sijoittamisen aloittaminen oikeaan markkinasuhdanteeseen.

Lopulta hän vain päätti tehdä ensimmäiset sijoituspäätökset ja luottaa tekemäänsä suunnitelmaan.

Tämän jälkeen Hamid on useassa haastattelussaan kertonut, että lopulta tuo päätös oli paras päätös, jonka hän on sijoittajana koskaan tehnyt. Ilman tätä päätöstä, hän omien sanojensa mukaan saattaisi vielä tänäkin päivänä pohtia, kannattaako sijoittamisen aloittaminen ja onko nyt oikea aika tehdä se.

Hän ymmärsi, että epävarmuus liittyy kaikkeen, mikä kuuluu tulevaisuuteen. Lisäksi hän ymmärsi, ettei oikeaa ajankohtaa ehkä koskaan löytyisi.

Jos meinaa aloittaa, on vain ryhdyttävä toimeen.

Ehkäpä tällainen samanlainen oivallus liittyy myös päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. Tulee hetki, jolloin opiskelemalla ja tutkimalla ei enää pääse eteenpäin, on vain uskallettava ottaa ensimmäinen askel.

Toisaalta asiaa voisi ajatella myös siten, että asian lykkääminen parempaan hetkeen tai päätöksen tekemättä jättäminen ovat myös päätöksiä. Mikä voisi olla tällaisen päätöksen huonoin seuraus?

Jasmin Hamidin tapauksessa se olisi varmasti ollut se, että hän olisi löytänyt itsensä vuoden päästä pohtimasta sitä, onko nyt oikea aika aloittaa sijoittaminen. Hänelle tämä olisi tarkoittanut sijoitustensa arvonnoususta luopumista.

Eikö siis huonoin päätös olisikin se, että sinä löytäisit itsesi tästä samasta paikasta, miettimästä samoja asioita. Tällä kertaa vain vuoden vanhempana?

Mistä sitten tietää, milloin on oikea aika ryhtyä yrittäjäksi hoitoalalle?

Meidän kokemus Aksonilla on se, että jos olet jollain tapaa ratkaissut kaikki muut yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvät kysymyksesi, on tämä kysymys usein niitä viimeisimpiä, mikä tulevaa yrittäjää mietityttää. Olet siis jo aika lähellä ratkaisua! 

Varsin usein yrittäjän tärkein mittari on aika. Siksi sinunkin on hyvä miettiä sitä, mihin sinä haluat tulevaisuudessa aikasi käyttää. Kun keksit sen, älä tuhlaa aikaasi enää yhtään mihinkään muuhun!