Yksityisen kotihoidon valintaan liittyy usein keskeisesti kysymys siitä, milloin se on taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Monille asiakkaille hinnan lisäksi tärkeää on myös palvelun laatu, joustavuus ja saatavuus. Tarkasteltaessa näitä seikkoja kokonaisuutena, yksityisen kotihoidon houkuttelevuus voi vaihdella tilanteen mukaan.

Asiakasmaksujen määräytyminen hyvinvointialueen ja yksityisen järjestämässä palvelussa

Hyvinvointialueen järjestämässä palvelussa asiakkaan kotihoidon maksuun vaikuttavat hänen palveluntarpeensa, taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä ja yhteiset bruttotulot. Laskutuksen perustana on asiakkaan kanssa laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa määritellään tarvittavien palvelutuntien määrä. Säännölliseksi tarkoitettu palvelu käynnistyy, kun palveluntarpeen arvioinnista on tehty palveluiden aloittamista puoltava päätös.

Vastaavasti yksityisessä kotihoidossa laskutuksen perusteena on asiakkaan kanssa laaditun palvelu- ja hoitosuunnitelman palvelutuntien määrä sekä palveluntuottajan tuntihinta. Yksityiselle palveluntuottajalle, ei tarvitse antaa selvitystä tulojen ja omaisuuden määrästä. Palvelu käynnistyy heti, kun palvelun aloittamisesta on sovittu.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki henkilöstä, jonka bruttotulot ovat 2800€ kuukaudessa. Kiinteä viiva osoittaa, miten hyvinvointialueen järjestämän palvelun hinta muuttuu, tarvittavien palveluntuntien määrän kasvaessa. Esimerkissä katkoviiva kuvaa yksityisen palveluntuottajan hintaa, joka ei muutu palvelutuntien määrän kasvaessa. Esimerkkitapauksessa yksityinen kotihoito on edullisempaa, palveluntien määrän ollessa 10 tuntia tai vähemmän kuukaudessa.

Tarvittavien palvelutuntien määrän lisääntyminen, tarkoittaa asiakkaan hoidontarpeen lisääntymistä. Silloin hyvinvointialueen järjestämän palvelun yksikköhinta alkaa laskea. Hoidontarpeen kasvu tarkoittaa, että asiakkaan vointi tarvitsee enemmän seurantaa ja asiakas itse enemmän tukea kotona asumiseen.

Tuen tarve on aina yksilöllistä

Jokainen kokee avuntarpeen yksilöllisesti. Monelle voi tulla yllätyksenä, että oma palveluntarve arvioidaan niin vähäiseksi, ettei hyvinvointialueen kotihoidon saamisen kriteerit täyty. Esimerkistä käy ilmi, että tällaisessa tilanteessa yksityinen kotihoito voi olla edullisempi ja helpompi vaihtoehto. On myös hyvä muistaa, että pieni tuki voi auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja hyvinvointia pidempään, kun taas ilman tukea toimintakyvyn heikkeneminen voi pahentua nopeammin.

Yksityinen kotihoito ohjaa asiakasta tarvittaessa julkisten palveluiden piiriin

Yksityisen palveluntuottajan käyttö ei rajoita asiakasta hakeutumasta julkisten palveluiden piiriin.

Hyvinvointialueelle hyväksytyn palveluntuottajan tehtävänä on neuvoa asiakasta julkisten palveluiden käytössä. Tämä voi sisältää ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi eri tukimuotojen hakemisessa tai sopivien julkisten palveluiden löytämisessä. Näin asiakas saa tukea arjessa selvitytymiseen mutta myös julkisten palveluiden piiriin hakeutumisessa.

Yksityistä kotihoitoa voidaan siis hyödyntää nopeana ratkaisuna, joka auttaa välittömän avun tarpeessa ja samalla helpottaa tilannetta asiakkaan odottaessa julkisen palvelun piiriin pääsyä. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi malli, jossa hyödynnetään sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Tämä yhteistyömalli mahdollistaa joustavan ja kokonaisvaltaisen avun tarjoamisen asiakkaalle, joka voi valita itselleen parhaiten sopivat palvelut ilman tarvetta odottaa pitkiä aikoja.