Hoitotyössä koetaan lukuisia hetkiä, jotka valaisevat arjen harmauden ja tuovat iloa sekä hoitajalle että asiakkaalle. Työntekijämme Heidi Hänninen ja Essi Westerlud kertovat, kuinka nämä hyvät hetket eivät ole pelkkää kliseitä, vaan todellisia kohtaamisia, jotka voimaannuttavat ja tuovat merkitystä hoitotyöhön.

Minulla olisi tällainen, vanhus sanoo ja esittelee konjakkipulloa. Voisikohan tämä olla hyvää minun peijaisiini tarjottavaksi, hän jatkaa. On hiljaista ja ajan kulun voi todentaa keittiön seinällä olevan kellon raksutuksesta. Keskustellaan aluksi siitä, ettei nyt vielä taida olla tarpeen hautajaistarjoamisia miettiä. Tästä keskustelu soljuu erilaisiin konjakkilaatuihin ja niihin hetkiin, joissa sitä on tullut joskus maisteltua. Kohtuudella tietenkin.

Vanha klisee siitä, että hoitotyö tehdään ihmiseltä ihmiselle, ei voisi olla enempää paikkansa pitävämpi. Tilanteet, joista hoitaja itsensä löytää, ovat kaikkea sitä, mitä ihmiselämä pitää sisällään. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmat muodostavat hoitotyön ammattilaiselle suunnan, jota kohti navigoida. Elämä pitää huolen siitä, ettei kaikkeen voi, eikä edes kannata valmistautua.

Valmis on kuitenkin syytä olla. Seesteinen hetki lapsiperheessä saattaa räjähtää silmille kiukunpuuskan iskiessä. Se nostaa hyvin sujuneen käynnin päätteeksi vanhempien väsymyksen ja rasitukset pintaan painostavaksi tunteeksi mutta ovi on painettava kiinni. Olisinko voinut toimia jotenkin toisin, miten voin välttää tämän seuraavalla kerrallla? Kuka tahansa miettisi tällaista.

Joskus puolestaan asiakas itse tulee tokaiseeksi jotakin sellaista, josta seuraa hervoton naurukohtaus. Se jatkuu niin kauan, että tulee väkisin miettineeksi, miltä minä nyt näytän? Enhän minä asiakkaalle naura, vaan tämän tilanteen koomisuudelle. Sille, jonka asiakas itse niin hyvin tunnistaa. Sitä tulee, kuin luonnostaan kietaisseeksi kädet asiakkaan ympärille käynnin päätteeksi. Oli kivaa, nähdään huomenna.

Hoitotyö pitää sisällään lukemattoman määrän hyviä hetkiä. Kun hoitajan mieli on sopivassa asennossa, hyviä hetkiä voi ilmaantua, kuin sieniä sateella. Aina näin ei tietenkään ole. Siitäkin elämä pitää huolen ja se tosiasia, että hoitotyö on osittain kovaa rutiinia. Joskus hyvän hetken tunnistaa vasta jälkeen päin.

Koska hoitaja tekee työtä paljon yksin ja itsenäisesti, on tärkeä saada kokea, ettei vaikeiden ja joskus pelottavien kokemusten kanssa jää yksin. Kun työyhteisöstä löytyy kyvykkyyttä puuttua ja taitoa ottaa puheeksi, vaikeatkin tilanteet voivat purkautua oikeaan suuntaan. Työnantajalla on vaikutusvaltaa tuoda tuoda yksittäinen tapaus esille ja todeta, että tämä täytyy selvittää koska näin ei voi jatkua. Ikään kuin palauttaa kaikille mieliin, mihin hoitajan työllä pyritään ja mitkä ovat pelisäännöt, jotta kaikilla olisi hyvä olla. 

Hyvien hetkien tunnistaminen keskellä arjen kohinaa, on osa hoitajan ammattitaitoa ja kokemusta. Hyvien hetkien äärelle pysähtymistä kannattaa harjoittaa aktiivisesti ja säännöllisesti. Tästä hyötyvät yksittäisen työntekijän lisäksi koko työyhteisö, asiakkaita unohtamatta.

Näistä syntyvät hyvän hoitotyön hetket

Hyvät hoitohetket syntyvät empatiasta, ymmärtämisestä, turvallisesta ympäristöstä ja laadukkaasta, näyttöön perustuvasta hoitotyöstä, jotka yhdistyvät potilaan tarpeiden ja toiveiden huomioimiseen. Ne ovat luonteeltaan arkisia ja jokapäiväisiä asioita, jotka voivat yllättää sekä hoitajan että asiakkaan. Hoitotyön hyvien hetkien jakaminen luo hyvinvointia ja resilienssiä koko työyhteisöön.

Kirjoittajat: Heidi Hänninen ja Essi Westerlud