Paljonko yrittämisestä maksetaan palkkaa, miten voin pitää lomia, mitä minun tulee seuraavana tehdä? Nämä ovat niitä tyypillisimpiä kysymyksiä, joita monet hoitoalan tai kotihoitoyrityksen perustamista suunnittelevat ovat joutuneet miettimään. Joskus tuntuu, että vaikeutena ei olekaan itse yritystoiminta, vaan taito ajatella yrittäjämäisesti erilaisissa tilanteissa. Kokosimme kolme vinkkiä sinulle, joka haluaisit oppia ajattelemaan enemmän yrittäjän tavoin.

Paljonko saan vai paljonko tarvitsen?

Melko yleinen stereotypia lienee on, että yrittäjän tulee olla ahne ja ajatella ainoastaan rahaa. Yrittäjää kiinnostaa vain se, paljonko jostakin asiasta saa rahaa ja mikäli haluat yrittäjäksi, tämä on se ajattelutapa, johon sinun tulee samaistua.

Toki asia voi olla näinkin mutta vain harvoin se on niin.

Hyvin usein yrittäjäksi ryhtyvä pohtii sitä, paljonko yrittämisestä maksetaan palkkaa? Kysymys sinällään on ihan perusteltu koska ihminen tarvitsee elääkseen toimeentuloa. Yrittäjyyden kohdalla kysymys on kuitenkin hieman hassusti esitetty.

Kysymys on vähän samanlainen, kuin jos pyytäisit ystävääsi lähtemään kanssasi keräämään mustikoita ja hän vastaisi, että paljonko niitä voi kerätä?

Mitä vastaisit?

Ehkäpä vastaisit, että kerätään niin paljon kuin mahdollista! Tämä sama vastaus sopii myös siihen, miten paljon yrittämisestä maksetaan palkkaa: Halutessasi, niin paljon kuin mahdollista!

Tällainen kysymyksenasettelu paljastaa meille palkkatyössä oleville tyypillisen ajattelumallin siitä, että joku toinen taho arvottaa tekemämme työn puolestamme.

Tarkastellaanpa tätä vähän tarkemmin.

Kysymyshän on oikeastaan tapa selvittää, kuinka paljon joku toinen arvostaa eli olisi valmis maksamaan siitä ajasta ja osaamisesta, jonka me olisimme kenties valmiita antamaan.

Yrityksessä tehtävän työn arvon määrittää asiakas ja yrittäjä itse. Se, mitä asiakas on valmis saamastaan palvelusta maksamaan, luo puitteet sille, millä hinnalla yrityksessä työ pystytään toteuttamaan.

Tämän jälkeen on vielä huomioitava se, että asiakkaan yritykselle maksama raha, on yrityksen rahaa ja yrittäjän tehtävänä on päättää, miten tätä rahaa käytetään. Esimerkiksi, miten paljon yritys maksaa palkkaa työntekijöille ja yrittäjälle.

Yrittäjäksi ryhtyvän ja yrittäjänä toimivan onkin oltava erittäin hyvin tietoinen oman henkilökohtaisen taloutensa rahan tarpeesta. Kun tämä on tiedossa, on yritystoiminnalle helpompi asettaa realistinen tavoite.

On selvä, että yrittäjän alkutaipaleella on vähintäänkin varauduttava tinkimään omasta totutusta tulotasosta. Aloittavien yrittäjien kertomat tarinat yllättävät kuitenkin monesti sillä, miten pienempikin tulotaso on osoittautunut täysin riittäväksi yritystoiminnan alkuvaiheessa.

Kun riittävä tulotaso on saavutettu ja kyetty vakiinnuttamaan, voi yrittäjä itse päättää, tavoitteleeko hän parempaa tulotasoa vai kerryttääkö hän yrityksensä maksuvalmiutta pahan päivän varalle.

Tässä suhteessa yrittäminen muistuttaa sitä mitä puhutaan säästämisestä ja sijoittamisesta. Kukaan ei pakota sinua tyhjentämään yrityksen tilejä. Voit hyvillä mielin käyttää yritykseen jäävän rahan esimerkiksi investointeihin, henkilöstön palkkaamiseen, jne.

Ensimmäinen vinkki yrittäjämäiseen ajatteluun onkin lähestyä asioita miettimällä sitä, mitä ja kuinka paljon tarvitsen. Tämä ajattelutapa auttaa muodostamaan selkeitä ja realistisia tavoitteita itselle sekä myöhemmässä vaiheessa myös yritystoiminnalle.

Lomien ja vapaapäivien sijaan keskity ajankäytön hallintaan!

Yrittäjyyttä pohtivavana olet ehkä punninnut mielessäsi, miten käy loman vietolle ja vapaapäiville jos päätät ryhtyä yrittäjäksi. Tylsää spoilata hyvä teema toteamalla, että yrittäjänä sinä päätät siitä, mihin aikasi käytät.

Näin se kuitenkin menee.

Olet varmasti joskus palannut lomalta töihin ja miettinyt, että seuraavan kerran lomaillaan kunnolla sitten vuoden päästä. Töihin voi olla ihan OK palata mutta varmasti tiedostat, miten paljon tulet lomaa kaipaamaan. Ja sinne on vielä pitkä matka.

Yrittäjämäisesti ajatteleva ymmärtää, miten hänen ”aikansa” käyttäytyy. Hän tietää, mihin aikaa on pakko käyttää sekä mistä ja miten sitä voi järjestellä lisää. Varsin moni yrittäjämäisesti ajatteleva saattaa tarkastella vielä jälkikäteenkin, mihin hän on aikaansa käyttänyt.

Tällä tietenkin pyritään siihen, että sinä pystyt käyttämään rajallisen aikasi juuri siihen, mihin haluat sen käyttää. Tämä voi tapahtua vain, jos tiedät, mihin aikasi kulloinkin kuluu.

Loma- ja vapaa-aikoihin liitetään usein myös myytti siitä, että jos haluaa pitää vapaata, ei voi nostaa itselleen palkkaa.

Tämä ei pidä paikkaansa!

On totta, että asiakasta ei voi laskuttaa tekemättä mitään. Yrittäjän kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että jos hän ei tee asiakastyötä, on hänen katettava vapaa-ajalta koituvat elinkustannukset jollakin muulla tapaa.

Tyypillisesti tämä tehdään siten, että yrityksen laskutushintaan lasketaan mukaan myös vapaa-ajan korvaus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 11 kuukauden laskutuksen tulee olla sellainen, että se kattaa yrityksen kuluja, vaikka yritys ei kuukauteen tekisi yhtään laskutusta. Tällöin yrittäjä voi hyvillä mielin pitää lomansa tai vapaapäivänsä ja nostaa tältä ajalta myös palkkaa.

Onko tämä sitten vaikeaa?

Sehän vaatii vain hieman järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta, jota palkkatyötä tekevältä ei lähtökohtaisesti odoteta. Tämä huolettomuus on kuitenkin hintana sille, että pääsääntöisesti työnantaja määrää, milloin palkansaajan loma on pidettävä ja millaisissa jaksoissa.

Yrittäjä sen puoleen voi suunnitella aikataulunsa esimerkiksi perheen lomamatkaa tai viikonloppureissua silmällä pitäen.

Pyrkimys oman ajankäytön hallintaan voi monelle olla niin sisäänrakennettua, ettei sitä juurikaan osaa edes ajatella. Meistä joillekin se puolestaan voi tuntua aivan ylitsepääsemättömältä haasteelta koska yksinkertaisesti joku muu hallitsee kalenteriamme.  

Ajankäytönhallinta on kuitenkin mitä suurimmissa määrin taito, jota voi harjoitella ja se kannattaa varmasti. Tekemällä pieniä ajankäytön suunnittelun harjoituksia, otat hyvän harppauksen kohti yrittäjämäistä ajattelutapaa.

Tee päätöksiä

Elämää ohjaavien päätösten tekeminen voi olla helppoa ja vaikeaa samaan aikaan. Tästä syystä päätösten tekemisen merkityksestä puhutaan paljon ja aiheeseen liittyy yhtä paljon loogisuutta, kuin mystiikkaakin.

Joskus päätöksen tekemisen tärkeyttä on helppo ymmärtää loogisesti.

Kuvitellaanpa, että huomaat avoinna olevan mielenkiintoisen työpaikan, joka olisi kuin sinulle tehty. Pohdit kovasti sitä, voisitko tulla valituksi tehtävään. On siten hyvin järkeen käypää, että mikäli päätät olla hakematta paikkaa, et voi mitenkään tulla valituksi tehtävään.  

Toisinaan päätöksen tekemistä vaikeuttaa tunne siitä, ettei oikein tiedä, mitä haluaa ja tähän me törmäämme Aksonilla useasti niiden ihmisten kanssa, jotka pohtivat yrittäjyyttä.

Tällaisissa tilanteissa päätöksen tekemistä lykätään mahdollisimman pitkään. Joskus jopa niin pitkään, että huomataan asiaa pohtiessa menneen jo useita vuosia.

On ihan tyypillistä, että päätöksen seuraukset ovat tuntemattomia tai ennen kokemattomia. Silloin on luonnollista kokea innostuksen lisäksi pelkoa ja epävarmuutta oman päätöksensä seurauksista.

Päätöksen tekemisestä on myös helppoa luoda tunnelatauksella ahdettuja klikkiotsikoita, kuten ”se oli elämäni huonoin päätös” tai ”sitä päätöstä kadun lopun ikääni”. Näissä kuitenkin unohtuu varsin monesti se, ettei päätöksen tekeminen tarkoita oman tulevaisuuden luovuttamista toisten käsiin, vaan ennen kaikkea ottaa siitä entistäkin tiukempi ote.

Yrittäjälle päätösten tekeminen on osa arkea ja päätöksen teko vaikuttaa yrittäjän ja yrityksen kaikkeen toimintaan. Päätöksen teossa on aina kysymys valinnasta, jossa parhaimmillaan monesta vaihtoehdosta voidaan valita vain yksi.

Tässä kohtaa asiasta päättämisen merkitystä korostaa vanha sanonta siitä, että jos loputtomasti koetat lykätä valintaasi, jäljellä on lopulta vain huonoja vaihtoehtoja. Näistä sinun pitää sitten tyytyä valitsemaan jokin.

Mikäli siis haluat harjoitella yrittäjämäistä ajattelutapaa, kannattaa alkaa seuraamaan tilanteita, joissa joudut tekemään päätöksiä. Niitä on arkipäivän aikana yllättävän paljon. Tunnistamalla näitä tilanteita ja hetkiä, vahvistuu myös tietoisuus siitä, miten paljon pystyt vaikuttamaan oman päiväsi tapahtumiin.

Tätä harjoiteltuasi, voit alkaa käänteisesti pohtimaan myös sitä, millaiset vaikutukset sinulle on siitä jos päätätkin olla tekemättä päätöksiä.

Esimerkiksi näin kauniiden kesäpäivien alla se voisi tarkoittaa sitä, että jos et jäätelöaltaalla osaa päättää, otatko tuutin vai puikon, jäät kauppaan koko päiväksi ja missaat nämä kauniit kelit!

Yrittäjämäistä ajattelutapaa voi harjoitella käytännössä missä vain. Kaikki lähtee siitä, että sinä ohjaat omaa elämääsi ja pyrit vaikuttamaan ensisijaisesti siihen, miten itse suhtaudut asioihin. Parhaan hyödyn yrittäjämäisestä ajattelusta saat toki sillä, että rohkaistut tekemään sitä yrittäjänä!